Kumppaninvalinnan varoituksia 2.

Törmäsin viikon sisällä kahteen tulevan puolison valintaa koskevaan neuvoon jotka tahdon jakaa.

Toinen neuvoista on suunnattu naisille ja toinen neuvoista miehille. Miehiä koskettavassa neuvossa annetaan ohjeita millaista vaimoa etsiä, naisia koskettavassa tarinassa varoitetaan millaista miestä välttää.

Ensimmäinen, miehiä koskeva teksti löytyy Pupuleipomo-blogistani sen sijoittuessa viime vuosisadan alkupuoliskolle. Tämä naisia koskeva varoitusteksti taas on vuodelta 1898. 

Nuori neito unelmoi tulevasta puolisostaan.

(Oikeasti kuvassa mykkäelokuvien kaunis Maude Fealy.)

 "On miellyttävä koti jossa on aivan tavalliset mukavuudet ja viehättävä, 

huolellisesti ja kristillisesti kasvatettu tytär. 

Sitten, ulkopuolisesta maailmasta tulee mies jolla ei ole mitään muuta kuin rahaa. 

...Jollei tahdota lukea hänen tavaroihinsa hänen jumalattomuuttaan, itsekkyyttänsä

ja taipumusta sampanjaan ja hurjuuteen.

Jollei ilma ole liian kylmä, pitää hän palttoon auki vaan senvuoksi että se näyttää niin komialta.

Hän käyttää silmälaseja, ei likinäköisyyden vuoksi vaan sentähden 

että ne tekevät hänet oppineen näköiseksi.

Hän käyttää prameilevaa pukua sekä keppiä jossa on kyhmy keskellä ja

 joka on niin jykevä että sitä voisi luulla herkuleen nuijaksi. 

Hän sulloo puheeseensä huonosti lausuttuja ranskalaisia sanoja ja esiintyy

 hyvin huolettomasti osoittaakseen ettei ole syntynyt tavalliseksi ihmiseksi vaan... 

Tilanomistajaksi.

 Tilanomistaja saattaa näyttää mm tältä. 

 (Todellisuudessa kuvassa on kaunis Mihai Eminescu 19-vuotiaana)

Paholaisen opettamien temppujen avulla onnistuu hän pääsemään tämän kristillisessä 

kodissa kasvatetun tytön suosioon ja saavuttamaan hänen mieltymyksensä. 

Koko suku näin onnittelee tyttöä miltei yliluonnollisesti 

loistavien tulevaisuudentoiveittensa johdosta.

Kuitenkin liikkuu huhuja, että tämä mies on INTOHIMOJENSA ORJA.

Kerrotaan että hän on murtanut monen nuoren naisen sydämen ja että

 hän on halpamielinen, itsekäs ja julma.

Mutta hänellä on monta tuloa ja suuria säästöönpanoja pankissa ja sitäpaitsi 

 hänellä on vanha ja kivulloinen useja satoja tuhansia omistava isä joka voi 

kuolla minä hetkenä tahansa - ja hän on isänsä ainoa poika.

"Niin. Olen isäni ainoa poika."

Lopulta hääpäivä tulee.

 Vihkisormus on hyvin kallisarvoinen. Oranssikukkaset lemuavat suloisesti.

Vihkimysjuhlallisuus on hyvin liikuttava ja häämarssi vilkas. 

Läsnäolijat vuodattavat myötätuntoisia ilonkyyneleitä luullen näiden kahden nuoren

 purjehtivan pois rauhallisuuden järven levollisten aaltojen kannattamassa purressa 

vaikka Jumala tietää heidän SYÖKSYNEEN KUOLLEESEEN MEREEN jonka pinta 

on kyynelien karvastama ja jonka pinnalla näkee vuorotellen kohoavia ja 

vuorotellen syvyyteen vajoavia epätoivoisia kasvoja!

Senlainen on nyt näiden vastanaineiden koti. 

Mies äkkiä osoittaa olevansa tyranni. 

Vaimon tahto ei merkitse mitään, miehen tahto on kaikki. 

Tuhlaten kuluttaa mies rahoja omiin huvituksiinsa mutta nuristen jakelee pikkurahoja

 vaimonsa vapisevaan käteen. Entisessä kodissaan kohdeltiin tätä naista ystävällisin 

sanoin mutta täällä hän saa moitetta kaikesta. 

Mies on herra, vaimo on hänen orjattarensa.

Kurjin konna koko maailmassa on se mies joka valloitettuaan

 itselleen naisen hänen vanhempiensa kodista, ja annettuaan lupauksensa 

hääalttarin edessä, sanoo: 

"Nyt sinä olet minun vallassani! Mitä sinä enää voit tehdä? 

Minun käsivarteni on isompi kuin sinun, minun omaisuuteni on isompi kuin sinun! 

Ryömi nyt minun jalkain juuressa kuin koira tai matelevainen, 

nainenhan sinä vain olet. Alas sinä raukka!"

Tokko mosaiikilla ja etruurialaisilla maljakoilla koristettu 

sali tai puvut tai koru voisivat tehdä naisen onnelliseksi tänlaisessa asemassa?

Senlaisen naisen kultarenkaat ovat elinkautisen orjuuden kahleet.

Jokaisessa juhlallisessa tilanteessa piilee miekka joka tunkee hänen sydämeensä.

 Hänen vaatekammionsa on täynnä kääriliinoja sitä 

päivää varten jonka uhriksi hän kurjuuttaan pian joutuu. 

Hän kuulee kaikkialla vaan yhden sävelen, joka soi holveissa,

 kiitää pitkin käytäviä, itkee hulisevissa suihkukaivoissa, 

kaikuu jokaista ovea suljettaessa ja huokaa:

"Voi! 

Voi ei!"