lauantai 14. syyskuuta 2013

Maanantaikummallisuudet


Katselinpa taas kummien juttujen kansioita
 joista nyt pari palaa maanantaipäivään. 

Maanantai ei muutenkaan ole useimpien suosikkipäivä
joten ehkä muutama karmiva tarina tuolla joukossa 
muistuttaa meitä siitä että ei se maanantai 
loppujenlopuksi niin paha olekaan!

 "Älä osta sikaa säkissä."

Sanonta ei ole suomalainen vaan muualta lainattu ja lisäksi 
melkoisen vanha. Keskiaikaisilla toreilla myytiin 
porsaita säkkeihin ommeltuina. Porsaspolo ei päässyt
tiiviistä säkistä karkaamaan mutta eipä ostajakaan voinut pussiin
kurkistaa. Toisinaan kävi niin että kotona säkistä putkahtikin
ulos reippaankokoinen kollikissa eikä maukas sika!


 Jotkut teistä varmaan ovat kuulleetkin että tomaatteja
pidettiin hyvin pitkään ihmisille sopimattomana ravintona,
myrkyllisinä. Tomaatin jotkin osat kuten vihreät varret
ovatkin lievästi myrkyllisiä mutta luulo ei perustunut tähän.

Aikanaan lautaset tehtiin kovatinasta, metalliseoksesta
jonka eräs ainesosa on lyijy. Ruoat jotka sisälsivät runsaasti
happoja, aivan erityisesti tomaatit, liuottivat nopeasti 
tinalautasista lyijyä joka aiheutti vakavan myrkytys-
tilan ja usein kuoleman. Niinpä tomaattiateriat joutuivat
pannaan useiksi sadoiksi vuosiksi.


...Tarina joka johtaa jouhevasti tähän seuraavaan. Lyijy oli
samoihin aikoihin yleinen materiaali lautasten lisäksi 
tuopeissa. Kaljamukeina ja viskituoppeina.

Yhdistelmä alkoholia lyijyn kera usein tainnutti uhrinsa
jopa useiksi päiviksi erittäin syvään koomankaltaiseen 
tilaan jossa elintoiminnot painuivat minimiin. Usein
"ruumis" asetettiin esille muutamiksi päiviksi keittiön
pöydälle muun perheen toimien keskelle jonka aikana 
katsottiin heräisikö onneton vai ei.


...Tarina joka johtaa taas toiseen. Englanninkielisissä maissa
on sananlasku "saved by the bell" joka juontaa juurensa
1500-luvun niin yleisiin lyijymyrkytystapauksiin.

Sattumoisin myös ahtaasti asuvilla paikkakunnilla alettiin näihin 
aikoihin uudistaa hautausmaita. Tila yksinkertaisesti oli 
loppua kesken joten lukuisia hautoja kaivettiin auki jotta luut 
voitaisiin kerätä ja sijoittaa tiiviimmin näin luoden enemmän tilaa.

Ikävänpuoleiseen työtehtävään joutuneet henkilöt alkoivatkin 
työn edistyessä tehdä varsin epämieluisia huomioita.

Huomattiin että keskimäärin 1:ssä arkunkannessa 25:stä
oli sisäpuolella selviä raapimisjalkiä jolloin tajuttiin
että hautaan oli joutunut lyijykoomassa olleita henkilöitä
jotka olivat heränneet ja koettaneet epätoivoisesti päästä ulos.

Tämän jälkeen muodiksi tuli asettaa haudatun käteen köysi
joka nousi haudasta maan päälle jossa kilisivät naruun 
kiinnitetyt kellot joiden tarkoitus oli ehkäistä uusien
uhrien syntymistä.


Katsokaa miten komea mies! 

Törmäsin häneen pitkässä vanhojen kuvien listassa ja jäin ihaillen
tuijottamaan ja miettimään että kylläpä kerrassaan on ollut salskea 
herrasmies, kuka hän sitten olikaan! Monille varmasti tuttu kuva.

Itse taas olin vähän hämmästynyt kun hän paljastui nuoreksi
Josif Staliniksi jonka toimien johdosta kuoli
 16 miljoonaa ihmistä.


Tässä on Julia Drusilla. Hän menehtyi vain 21-vuotiaana ja
oli Roomalaisen keisarin Caligulan rakastettu sisar.

Niin rakastettu että kun hän menehtyi Roomassa
riehuneeseen kuumeeseen, määräsi hänen veljensä
kaikille kansalaisille vuoden suruajan.

Suruajan aikana kiellettyä oli
-kylpeminen
-nauraminen
-ateriointi perheen kesken

Jos suruaikaa rikkoi oli rangaistuksena kuolema.


Ihanat pylvässängyt. Minä olen aina halunnut sellaista
ja joskus vielä sellaisen hankinkin. Niiden historia on
mielenkiintoinen. Aikoinaan talon isäntäväki on hyödyntänyt 
pylvässängyn verhoja luodakseen yksityisyyden illuusiota
ajalla jolloin palvelusväki usein nukkui samassa huoneessa.

Pylvässänky varsinaisesti kehitettiin kuitenkin toiseen 
tarkoitukseen, käytännölliseen sellaiseen. Kun rakennusten 
kattomateriaali oli yleisimmin olki, oli normaalia että
katon läpi rapisi ja putoili milloin mitäkin yllätyksiä,
hiirenpoikasia, jätöksiä, hyönteisiä ja roskia. 
Vuoteen päälle kehitettiin katos joka suojasi
 edellämainituilta harmistuksilta.


Tähän mekkoon liittyisi varmasti mielenkiintoinen
tarina jos vain tietäisimme sen. Liitin sen kuitenkin
tähän vain muistutukseksi siitä että vaikka mennyt
usein näyttäytyy meille vain mustavalkoisina kuvina,
ennen käytettiin myös runsaasti ja rohkeasti värejä.

Tämä on vuodelta 1869.


Tämä tietty väri oli erityisen muodissa
yhdysvalloissa vuosina 1855-1860.


Loppukevennyksenä Cosmopolitan-lehti sellaisena
jollainen se olisi varmasti ollut 500 vuotta sitten,
aikana jolloin kuningas Henrik VIII hallitsi.

Hän oli naimisissa kuuden eri naisen kanssa
joita vaihtoi kuin paitaa. Vaihdon syynä oli milloin
mikäkin, vaimo ei saanut aikaan poikaa,
oli muuten ärsyttävä tai sitten vain uusi ihastus.

Niin upeaa kuin kuningattareksi pääsy varmasti 
tuolloin olikin, olisi tämä lehti ollut omiaan 
muistuttamaan kuninkaan puolisoksi pyrkiviä
neitoja myös siitä että kaikestä löytyvät
kääntöpuolensa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun kaikista kommenteistasi <3 Kaunis kiitos <3 Palaa pian